Matkakertomus Bristolista ja Bathista

Muutama viikko sitten, lauantaiaamuna klo 4:50 soi herätyskello. Muutama tunti yöunia takana, edessä reissu Bristoliin ja Bathiin. Kotikatu oli hiljainen, kun aamuviiden jälkeen astelin kohti juna-asemaa. Maa oli valkoinen, satoi räntää ja tuuli tuiversi. Kengät kastuivat viidessä minuutissa. Reissukuume ei ollut korkeimmillaan.

Aikaisin aamulla Lontookin oli huomattavan rauhallinen, kun sompailin tubella Marylebonelta Victoria Stationille. Bussi kohti Bristolia lähti 7:30. Matkaseuralaiseni, Noora nimeltään, ei ollut yhtään sen virkeämpi kuin minäkään. Onneksi pääsimme bussiin ja ehdimme ottaa hyvät unet lähes kolmen tunnin matkalla.

Bristoliin päästyä lähdimme nostattamaan reissumieltä lämpimään ravintolaan. Mieliala kohosi ystävällisen palvelun ja lämpimän teen myötä. Ranskalais-englantilaisessa ravintolassa tee tarjoiltiin kauniista posliiniastioista. Olisin voinut napata ne mukaan käsilaukkuuni.




Aamuteen ja aamupalan jälkeen elämä alkoi jo hieman hymyillä, vaikka ilma oli todella jäätävä. Taivaalta tuli vettä ja räntää vuorotellen, tuuli oli todella kova. Suuntasimme kuitenkin päättäväisinä ulos. Edessä oli vanhan "kotikaupunkini" esittelyä Nooralle. Täytyy kyllä todeta, että reilun kuuden vuoden aikana on unohtanut jo paljon, eikä suunnistaminen onnistunut ilman karttaa.

Ensimmäiseksi otimme bussin Cliftonin kaupunginosaan. Siellä sijaitsee yksi Bristolin maamerkeistä - Clifton Suspension Bridge. Lievän korkeanpaikankammon omaavalle silta on hurja paikka kävellä, mutta suosittelen silti. :)

Bristolista tähän väliin sen verran tietoa, että se sijaitsee Lounais-Englannissa, lähellä Walesia. Bristol on vanha satamakaupunki ja asukasluvultaan (lähes puoli miljoonaa asukasta) Iso-Britannian yksi suurimmista kaupungeista. Menevä kaupunki, jossa on paljon nähtävää ja koettavaa tekemistä kaipaaville.

Takaisin matkakertomukseen...
Kylmä ja kostea ilma ajoi meidät liikkeelle. Idea oli hyvä, sillä sen lisäksi, että kylmettyneet jäsenemme lämpenivät, näimme taas kauniita rakennuksia, joita Englannissa todella on tarjolla.

Tässä vaiheessa reissua puhelimen akku oli lähes tyhjä. Myös reissaaja kaipasi latautumista. Oli aika suunnata kohti keskustaa. Ravitsevan ruuan ja shoppailukierroksen jälkeen siirryimme junalla kymmenen minuuttia kohti itää, Bathiin ja siellä yöpaikkaamme.

⚬⚬⚬⚬⚬

Hostelli tarjosi sopivan yöpaikan väsyneille matkaajille 15 hengen huoneessa. Aamun otimme rauhallisesti ja siirryimme hiljalleen tutustumaan Bathin katukuvaan ja ympäristöön. Sää oli edellispäivää siedettävämpi. Taivaalta ei tullut pääsääntöisesti mitään ja tuulikin oli ehkä hieman tyyntynyt.

Jo ensimmäisellä vierailullani Bathissa, kuusi ja puoli vuotta sitten, ihastuin kaupungin tunnelmaan. Kaupunki on pieni, asukkaita on alle 100 000. Miljöö on todella ihastuttava, kuin suoraan vanhoista englantilaisista romaaneista. Vaikka turisteja oli liikkeellä paljon, tunnelma oli hyvin rauhallinen.

Bath on yksi Iso-Britannian suosituimmista matkakohteista ja kaupunki onkin UNESCOn maailmanperintökohde. Kaupungissa on paljon historiaa, kolme kuuman lähteen ympärille rakennettua kylpylää, kulttuuria, tasokkaita ravintoloita ja yksi Englannin suosituimmista ostoskaduista (huom. jos sulla on paljon rahaa, se voi olla sinulle sopiva katu). Bathista löytyy myös mm. Jane Austen-museo, jonka yhteydessä on myös kahvila. Ehkä piipahdan siellä ensi kerralla.

Päivä kului nopeasti kaupungin katuja kävellen ja Starbucksin antimista nauttien. Roomalaisen kylpylän ohi kävellessä ja sinne jonottavia ihmisiä katsellessa päätin ottaa uimavaatteet seuraavalla kerralla mukaan, ja mennä kokemaan Bathin kuuluisa kylpylä.

Kaupunkikierroksen päätteeksi päädyimme Avon-joelle, joka kulkee niin Bathin kuin Bristolinkin läpi. Sielujemme silmin näimme paikan kesällä - sininen taivas, kukkaloisto, vihreää ja se Bathin rauhallinen tunnelma.



 

Reissu alkoi soljua kohti päätöstään. Bussimme kohti Lontoota lähti Bristolista, joten kipaisimme taas juna-asemalle ja lyhyelle junamatkalle. Kahvilan kautta oli hyvä siirtyä bussiasemalle ja reilu neljä tuntia kestävälle, ehkä hieman puuduttavalle kotimatkalle. Nukkumatti oli onneksi jo odottelemassa bussissa, sillä hän tietää, että reissaajan paras kaveri julkisissa on uni.

Onnettaret eivät olleet meidän puolella säiden suhteen, mutta reissu oli silti antoisa. Oli hyvä taas huomata, että aina ei tarvitse olla kaikkien tähtien ihan kohdallaan, jotta reissu olisi onnistunut. Oma asenne ratkaisee paljon.

Toki en laita vastaan, jos seuraavalla reissulla sää on suotuisampi. ;)