Matkakertomus Bristolista ja Bathista

Muutama viikko sitten, lauantaiaamuna klo 4:50 soi herätyskello. Muutama tunti yöunia takana, edessä reissu Bristoliin ja Bathiin. Kotikatu oli hiljainen, kun aamuviiden jälkeen astelin kohti juna-asemaa. Maa oli valkoinen, satoi räntää ja tuuli tuiversi. Kengät kastuivat viidessä minuutissa. Reissukuume ei ollut korkeimmillaan.

Aikaisin aamulla Lontookin oli huomattavan rauhallinen, kun sompailin tubella Marylebonelta Victoria Stationille. Bussi kohti Bristolia lähti 7:30. Matkaseuralaiseni, Noora nimeltään, ei ollut yhtään sen virkeämpi kuin minäkään. Onneksi pääsimme bussiin ja ehdimme ottaa hyvät unet lähes kolmen tunnin matkalla.

Bristoliin päästyä lähdimme nostattamaan reissumieltä lämpimään ravintolaan. Mieliala kohosi ystävällisen palvelun ja lämpimän teen myötä. Ranskalais-englantilaisessa ravintolassa tee tarjoiltiin kauniista posliiniastioista. Olisin voinut napata ne mukaan käsilaukkuuni.




Aamuteen ja aamupalan jälkeen elämä alkoi jo hieman hymyillä, vaikka ilma oli todella jäätävä. Taivaalta tuli vettä ja räntää vuorotellen, tuuli oli todella kova. Suuntasimme kuitenkin päättäväisinä ulos. Edessä oli vanhan "kotikaupunkini" esittelyä Nooralle. Täytyy kyllä todeta, että reilun kuuden vuoden aikana on unohtanut jo paljon, eikä suunnistaminen onnistunut ilman karttaa.

Ensimmäiseksi otimme bussin Cliftonin kaupunginosaan. Siellä sijaitsee yksi Bristolin maamerkeistä - Clifton Suspension Bridge. Lievän korkeanpaikankammon omaavalle silta on hurja paikka kävellä, mutta suosittelen silti. :)

Bristolista tähän väliin sen verran tietoa, että se sijaitsee Lounais-Englannissa, lähellä Walesia. Bristol on vanha satamakaupunki ja asukasluvultaan (lähes puoli miljoonaa asukasta) Iso-Britannian yksi suurimmista kaupungeista. Menevä kaupunki, jossa on paljon nähtävää ja koettavaa tekemistä kaipaaville.

Takaisin matkakertomukseen...
Kylmä ja kostea ilma ajoi meidät liikkeelle. Idea oli hyvä, sillä sen lisäksi, että kylmettyneet jäsenemme lämpenivät, näimme taas kauniita rakennuksia, joita Englannissa todella on tarjolla.

Tässä vaiheessa reissua puhelimen akku oli lähes tyhjä. Myös reissaaja kaipasi latautumista. Oli aika suunnata kohti keskustaa. Ravitsevan ruuan ja shoppailukierroksen jälkeen siirryimme junalla kymmenen minuuttia kohti itää, Bathiin ja siellä yöpaikkaamme.

⚬⚬⚬⚬⚬

Hostelli tarjosi sopivan yöpaikan väsyneille matkaajille 15 hengen huoneessa. Aamun otimme rauhallisesti ja siirryimme hiljalleen tutustumaan Bathin katukuvaan ja ympäristöön. Sää oli edellispäivää siedettävämpi. Taivaalta ei tullut pääsääntöisesti mitään ja tuulikin oli ehkä hieman tyyntynyt.

Jo ensimmäisellä vierailullani Bathissa, kuusi ja puoli vuotta sitten, ihastuin kaupungin tunnelmaan. Kaupunki on pieni, asukkaita on alle 100 000. Miljöö on todella ihastuttava, kuin suoraan vanhoista englantilaisista romaaneista. Vaikka turisteja oli liikkeellä paljon, tunnelma oli hyvin rauhallinen.

Bath on yksi Iso-Britannian suosituimmista matkakohteista ja kaupunki onkin UNESCOn maailmanperintökohde. Kaupungissa on paljon historiaa, kolme kuuman lähteen ympärille rakennettua kylpylää, kulttuuria, tasokkaita ravintoloita ja yksi Englannin suosituimmista ostoskaduista (huom. jos sulla on paljon rahaa, se voi olla sinulle sopiva katu). Bathista löytyy myös mm. Jane Austen-museo, jonka yhteydessä on myös kahvila. Ehkä piipahdan siellä ensi kerralla.

Päivä kului nopeasti kaupungin katuja kävellen ja Starbucksin antimista nauttien. Roomalaisen kylpylän ohi kävellessä ja sinne jonottavia ihmisiä katsellessa päätin ottaa uimavaatteet seuraavalla kerralla mukaan, ja mennä kokemaan Bathin kuuluisa kylpylä.

Kaupunkikierroksen päätteeksi päädyimme Avon-joelle, joka kulkee niin Bathin kuin Bristolinkin läpi. Sielujemme silmin näimme paikan kesällä - sininen taivas, kukkaloisto, vihreää ja se Bathin rauhallinen tunnelma.



 

Reissu alkoi soljua kohti päätöstään. Bussimme kohti Lontoota lähti Bristolista, joten kipaisimme taas juna-asemalle ja lyhyelle junamatkalle. Kahvilan kautta oli hyvä siirtyä bussiasemalle ja reilu neljä tuntia kestävälle, ehkä hieman puuduttavalle kotimatkalle. Nukkumatti oli onneksi jo odottelemassa bussissa, sillä hän tietää, että reissaajan paras kaveri julkisissa on uni.

Onnettaret eivät olleet meidän puolella säiden suhteen, mutta reissu oli silti antoisa. Oli hyvä taas huomata, että aina ei tarvitse olla kaikkien tähtien ihan kohdallaan, jotta reissu olisi onnistunut. Oma asenne ratkaisee paljon.

Toki en laita vastaan, jos seuraavalla reissulla sää on suotuisampi. ;)

Alkuvuoden touhuja

Tähän talveen on mahtunut paljon mukavia reissuja ja hetkiä. Välillä myös ihmetystä. Tässä muutama kuva täällä tapahtuneesta.

Lontoon ja koko Englannin kaupunkien ja kylien kadut ovat täynnä upeita, vanhoja rakennuksia. Tässä yksi niistä, British Museumia vastapäätä.

Vanhan vastapainoksi Lontoossa on myös huippumoderneja rakennuksia.

Vihdoin saimme Nooran kanssa aikaiseksi käytyä The British Museumissa. Muumio-osasto oli minun suosikki. Ne kiehtovat aina, vaikka muuten en niin välitä museoista. :)  Museossa oli myös paljon Ateenasta tuotuja veistoksia. Museo oli kyllä käymisen arvoinen paikka. Ehkä vain luulen, että museoissa käyminen on minulle ajan tuhlausta. Ehkä itsensä sivistäminen ei olisi pahitteeksi. ;)

Tammikuun puolivälissä täällä satoi lunta niin, että maa oli ihan valkoinen. Toki yön aikana se ehti sulaa lähes kokonaan, mutta seuraavana päivänä mm. koulun pihalla oli lunta ja jäätä. Lapset olivat aivan haltioissaan ja innoissaan lumesta ja jäästä. Turvallisuussyistä leikkipaikat ja pelikentät oltiin kuitenkin päätetty eristää. Voitte kuvitella, että se hieman huvitti ja jopa ärsytti suomalaista. Olisin mielelläni suonut lapsille ilon lumeen koulussakin.

Tämän kauniin, vanhan hautausmaan löysin reissullani lähikaupunkiin High Wycombe'n, kun shoppailujen lomassa lähdin kiertelemään kaupunkia.

Yksi rento viikonloppu vietettiin Wokingissa muutaman muun suomalaisen aupairin kanssa, kun saimme luvan vallata talo vanhempien reissun ajaksi. Siellä kävi taas todeksi yksi aupairina olemisen parhaista puolista: kotiin lähdin monta uutta tuttavuutta rikkaampana. Niin tapahtuu jokaisen aupair-tapaamisen jälkeen. :) 

 Runebergin tortut maistuivat niin hyvälle. Myös laskiaispullat kuuluivat aupair-viikonlopun menuun. 😋

Ehdimme käymään myös Worthingissa tammikuussa. Saimme kuulla siellä tuoremmat Suomi-terveiset, sillä serkkujoukkomme sai väliaikaisvahvistuksen Suomesta. Nämä kohtaamiset antavat energiaa ja virtaa omaan arkeen. :)

Tällä hetkellä ilma ole niin upea kuin Worthingissa kuukausi sitten. Säätiedot lupaavat pilvistä ja sateista säätä koko ensi viikoksi. Esimakua siitä sain jo tänään, kun pari tuntia sitten kävelin juna-asemalta kotiin ja kastuin läpimäräksi. Onneksi täällä on jo lämmintä! Lämpötila kieppuu 10 asteen tienoilla. Kevät on täällä ihan todellista.

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Tuulet puhaltavat

189 päivää siitä, kun aloitin tämän reissun. Se on pitkä aika; yli 6 kuukautta.

Vuoden vaihteen jälkeen ajatukset siirtyivät kesään ja oli todella alettava miettimään kesäsuunnitelmia. Jäänkö tänne vielä seuraavaksi puoleksi vuodeksi vai tulenko Suomeen tienaamaan tulevaa opiskeluvuotta varten. Tämän aupair-pestin olin päättänyt jättää viimeistään toukokuussa, sillä en nähnyt hyväksi vaihtoehdoksi jäädä tähän perheeseen kesäksi. Mun voimavarat oli mitoitettu toukokuulle tämän osalta. Vaihtoehtoja ja suunnitelmia kesäksi oli paljon.

Ratkaisu kesän suhteen syntyi viime viikolla. Viimeiset viikot täällä perheessä ovat olleet todella haastavia lasten kanssa. Mieli alkoi kääntyä siihen suuntaan, että uuden sopivan perheen löytyessä vaihdan perhettä. Valitettavasti mun osaaminen, ymmärrys ja kärsivällisyys lasten kanssa eivät enää riitä täällä. Aktiivisesti en ole uutta perhettä etsinyt, mitä nyt muutaman kerran eksynyt heikkoina hetkinä aupairworldin sivuille. :) Reilu viikko sitten sunnuntaina törmäsin kuitenkin facessa erääseen ilmoitukseen, jossa haettiin aupairia. Vastasin siihen ja pian olimmekin sopineet Skype-haastattelun seuraavalle päivälle. Siitä asiat etenivät sutjakkaasti ja keskiviikkona minulla olikin tiedossa uusi host-perhe!

Perheen vaihto on maaliskuussa ja olen luvannut olla siellä kesän yli. Tässä nykyisessä perheessäni minulla on töitä enää reilu kolme viikkoa.

Elämä on tekemiesi valintojen summa.
- Albert Camus -

Olen tästä kaikesta enemmän kuin onnellinen!  Uusi perhe vaikuttaa erittäin mukavalta ja rennolta. Perheessä on suomalainen äiti, britti-isä ja 4-vuotias poika. Töitä on huomattavasti vähemmän kuin tässä perheessä, minkä vuoksi minulla on mahdollista viettää enemmän aikaa muiden aupairien kanssa ja kehittää sillä tavalla kielitaitoani. Uusi sijaintini on Epsomissa, Lontoon eteläpuolella.

Toivon todella, että tuulet puhaltavat leppeämmin vaihdoksen myötä. Intoa minulla ainakin on!

Ennen joulua

Kuluva vuosi on jo ehtinyt vanheta helmikuun puolelle, mutta minä palaan vielä hetkeksi aikaan ennen joulua. Aamutakkiin kääriytyneenä istun omassa punaisessa nojatuolissani ja muistelen mukavia hetkiä. Ja niitä todella riitti ennen joulua.

Englannin kuuluisin ostoskatu Oxford Street saa joka vuosi näyttävät jouluvalot ylleen. Täällä tuli käytyä useampaankin otteeseen mm. jouluostoksilla ja haistelemassa erilaista joulutunnelmaa.

Todellisen joulumielen täällä sai aikaan Lontoon Merimieskirkon joulumyyjäiset, jossa olin Nooran kanssa vapaaehtoisena. Näistä myyjäisistä kerroinkin jo marraskuisessa postauksessa.

Marraskuun lopussa järjestimme suomalaisten aupair-kavereidemme kanssa pikkujoulut. Viikonloppu koostui joululauluista, kynttilöistä, hyvästä ruuasta, glögistä, piparitalkoista, riisipuurosta, ulkoilusta, hauskanpidosta, jutustelusta, uusista ihmisistä ja hyvästä seurasta.

Kun nälkä yllättää, ruokaa on saatava heti, vaikka sen joutuukin syömään ulkona. :D

Hyde Parkiin rakennettu Winter Wonderland oli ennemminkin kallis huvipuisto, kuin sellainen Talven Ihmemaa, jota suomalaisina odotimme. Hieno kokemus silti. Tapahtumaa ja väkeä siellä oli vielä myöhään illallakin.

 Kiitos vielä viikonlopusta, mahtavat tytöt! 

Yksi syksyn ehdottomista kohokohdista oli kuuluisan poikakuoron, Liberan, joulukonsertti. Sen tärkeydestä kertoo sekin, että tämä on ensimmäinen tapahtuma, johon olen kysynyt vapaata perheeltä. Tätä en todellakaan halunnut missata! 

Konsertti todellakin oli kokemisen arvoinen. Kauniisti soiva kuoro, äärimmäisen hienot sovitukset, kaunis katedraali, lämmin ja kaunis tunnelma. Voin lämpimästi suositella menemistä kyseisen kuoron konserttiin, jos heidän tyylisestä musiikista tykkää.

Lippujen ostamisen kanssa kannattaa olla ajoissa, sillä ne oli tänäkin vuonna myyty loppuun useita viikkoja ennen konserttia. Mekin olimme myöhässä sen verran, että jouduimme salin sivuosaan, josta ei ollut kunnollista näköyhteyttä esiintyjiin. Konsertti kuitenkin kuvattiin, ja pystyimme seuraamaan esiintyjiä suurelta valotaululta.

Suomen itsenäisyyspäivä täällä oli hyvin harmaa ja sumuinen. Kaunista omalla tavallaan, mutta tuona päivänä oli kova kaipuu rakkaisiin kotimaisemiin Suomeen. Itsenäisyyspäivän ajatuksiani voi lukea kirjoittamastani postauksesta, Itsenäisyyttä yhdessä.

Noora-sisko tuli ennen Suomeen lähtöään minun luokse muutamaksi päiväksi. Täällä fiilistelimme joulua ja tulevaa lomaa kotona. Kävimme tutustumassa Oxfordiin yhtenä päivänä. Tai lähinnä sen shoppailutarjontaan, laiskoja kun olimme.

Vihdoin minullakin alkoi loma ja vietin täällä muutaman vapaapäivän ennen Suomeen lähtöä. Pari päivää aikasemmin olimme saaneet kuulla iloisen perheuutisen serkulta Etelä-Englannista. Sain mennä katsomaan vain muutaman päivän ikäistä uutta tulokasta Worthingiin. Ne olivat ihanat pari päivää! <3 Kiitos pojun vanhemmille tästä mahdollisuudesta, ja kaikesta siitä, mitä olen teiltä saanut täällä ollessani. Toivon pienen pojan sekä vanhempien elämään paljon onnea ja enkeleitä!

Näistä vauvantuoksuisista hetkistä oli hyvä lähteä pakkaamaan viimeisiä tavaroita ja suunnata Suomeen loman viettoon!