Hyvän mielen sunnuntai

Tänään minulla oli työpäivä. Poikkeuksellinen sunnuntai siis. Etukäteen ajateltuna työpäivä viikonloppuna ei yleensä suuremmin houkuta. Niin kuin ei nytkään. Mutta onneksi päivät voivat yllättää. :)

Heräsin aamulla pääkipuun, migreeni teki tuloaan. Säikähdin, sillä ajatus töistä migreenissä tuntui luotaantyöntävältä. Katse kellon - huh, se on vasta kahdeksan. Ei muuta kuin lääkettä naamariin, pieni aamupala verensokeria kohottamaan ja unia jatkamaan märkä, kylmä rätti otsalla. Tämä kaikki onneksi riitti migreenin karkottamiseen. Mieli oli levollinen ja hyvä noustessani ylös lähempänä puolta päivää. Tältä osin 1-0, Laura vs Migreeni.

Host-äidillä oli kyläilemässä perhetuttu, miellyttävä vanhempi herra, ilmeisesti Venäjän rajamailta kotoisin. Historia hänellä kuuletti olevan hallussa. Ensimmäiseksi hän kysyi minulta, että osaanko puhua ruotsia. Hämmästyin kysymystä hieman, sillä ei täällä ihmiset yleensä tiedä, että me suomalaiset opiskellaan koulussa ruotsia. Hän kuitenkin ehti heti selittämään, että Suomella ja Ruotsillahan on pitkä historia ja Suomihan on kaksikielinen edelleen. Mannerheimista hän myös jotain mainitsi, mutta siihen loppui minun kielitaitoni historian osalta.:) Hauska kuitenkin törmätä ihmiseen, joka tietää Suomesta enemmänkin, kuin että siellä on talvella lunta ja aina kylmä. Herra oli niin hyväntahtoinen ja ystävällinen, että hyvä mieli minussa vaan lisääntyi.

Työpäiväni alkoi vasta yhden jälkeen. Lapset olivat hyväntuulisia ja viikonlopun kunniaksi saivat pelata enemmän kuin tavallisesti arkena minun kanssani. (Tavallisesti olen se tylsä ja ärsyttävä aupairi, joka pakottaa ne pois telkkarin äärestä ja pelikoneilta tekemään kotiläksyjä yms.) Välillä pelasimme Unoa ja kokosimme palapelejä. Ja voi sitä hymyä ja riemunkiljahduksia, kun sanoin että voisin tehdä välipalaksi lättyjä! Sain toiselta pojalta jopa halauksen siitä hyvästä. <3 Opin myös uusia asioita pancakesta. Ensinnäkin, että se on kuulemma parasta Nutellan kanssa. Ja todella, se oli ihan törkeän hyvää. Omaani lisäsin mandariinia kaikkea sitä makeaa raikastamaan, ja oih, oli kyllä niin hyvää. Toiseksi, opin, mikä on Pancake Day. Pojat olivat pudota penkiltä, kun sanoin, etten tiedä mikä se on. Tein sitten vähän taustatyötä ja selvisi, että se on ilmeisesti sama kuin meillä laskiaistiistai. Täällä silloin syödään pullien sijasta lettuja. Kuulemma aamupalaksi, lounaaksi, välipalaksi ja päivälliseksi. Huh, sanon minä.



Kun kerran nyt olin töissä ja minulla oli ylimääräistä aikaa poikien tehdessä omia juttuja (pelatessa),  päätin helpottaa ensi viikon työkuormaani. Silitin ja pesin lasten vaatteita, siivosin keittiön. Otin esille jopa neulaa ja lankaa, ja korjasin rikkinäiset kouluhousut. Parsiminen on ihan uus juttu mulle. Ennen tätä syksyä en ole kovinkaan monesti sitä joutunut tekemään, mutta nyt se on tullut hyvinkin tutuksi. Reikien paikkausta ja nimilappujen ompelua vaatteisiin. Kädenjälki ei ole mitään kauneinta, mutta lienee pääasia, että vaatteet pysyvät koossa. Lapset eivät onneksi ole kovin tarkkoja. ;)




Kahdeksalta hostmama tuli kotiin ja pääsin vapaalle. Teekupponen käteen ja skype-puhelu siskoille. On niin mukava aina kuulla kuulumisia kotoa ja läheisiltä ihmisiltä. Ja kovasti odottelen, josko siskot (ja veljet) pääsisivät täällä vierailemaan. <3

Tämä oli hyvä päivä. Hyvin tavallinen, mutta silti erityinen. Hyvän mielen sunnuntai.
Oikein hyväntuulista ja mukavaa viikkoa sinulle ja minulle!